Olisiko meistä kasvisruokailijoiksi? Edes maidottomiksi?

Mä olen taas alkanut enemmän lukemaan artikkeleita, ja katsomaan dokumentteja ainaisen hömpän sijaan. Kyllä niistä vaan saa aika paljon enemmän irti kuin tuntemattomien snäpeistä, insta stooreista tai salkkareista. Aika paljonkin enemmän.

Muurla.

Yksi pinnalla olevista aiheista sai mut nyt todellakin  koukkuunsa. Ruoka. Eläintuotteet.  Maito.

Nuohan ovat ihan peruskamaa?  Mutta entä ellei ne olekaan?

Tiesitkö sinä, että ihmiskropan normaalitila on olla laktoosi-intolerantikko? Tiesitkö sinä, että se meidän kutsuttu normitila, jossa kroppa kestää maitoa  on alunperin se poikkeustila?

Mieti vaikkapa  muita eläimiä. Ekana tulee mieleen se söpö pieni siili, josta aina muistutellaan ettei niille saa antaa sitä lehmänmaitoa, sillä niiden kroppa ei kestä muuta kuin emonsa maitoa. Se on ihan normaalia. 

Ihmiskroppa ei tarvitse mitään muuta kuin oman äitinsä maitoa ensimmäisinä elinvuosinaan. Aivan kuin muutkin nisäkkäät. Ei lehmän, ei apinan eikä kirahvin maitoa. Ihan oikeasti, ei tarvitse. 

Liha ja proteiinit. "Ihminen nyt vaan tarvitsee protskuja, sillä ihminen on lihansyöjä."

Mitäs sanot, jos minä sanon, että ihminen on hedelmiensyöjä, eikä missään nimessä seka- tai lihansyöjä, ainakaan enää.

Seka- ja lihansyöjien hampaat ovat terävät. Ihmisten kulmahampaatkin ovat melko pyöreät? Seka- ja lihansyöjien leuat eivät liiku sivusuuntaisesti, vaan vain ylös ja alas. Ihmisten leuat liikkuvat myös sivusuuntaisesti, ihan samallalailla kuin apinoiden, lehmien, elefanttien ja vaikka sarvikuonojen. Ne eivät ole raatelua varten millään yllämainituilla lajeilla. 

Mitkä ovat maailman vahvimpia eläimiä? Muun muassa norsut ja sarvikuonot. Eläimet, jotka kasvavat isoiksi ja vahvoiksi pelkästään kasviksilla.
Tiesitkö, että suuri osa ihmisistä saa kyllä tarpeeksi proteiineja, jopa reilustikin, mutta yhä useammalle jää kuidut vajaaksi.

Katsoin mielenkiintoisen dokumentin nimeltä What the health, ja toivon todella että jokainen ihminen katsoisi sen saman dokkarin, ja miettisi omaa terveyttään sen jälkeen uudelta kantilta. 

On tutkittu, että rintasyövän sairastanut henkilö sairastuu samaan syöpään 49% varmemmin, jos hän käyttää maitotuotteita, ja näin ylläpitää kropassaan tietynlaista tulehdusta. Tästä ei puhuta, sillä sponsorit ovat maitotuotteiden tuottajia.

On myös tutkittu, että 2. tyypin diabetekseen sairastuu helpoiten prosessoitua ruokaa ja lihaa syövät ihmiset. Ei suinkaan sokeria syövät. Miksei tästä puhuta? Koska sponsorit.

Dokumenttia on kritisoitu aktivistien propagandatarinaksi, mutta mä koen itse, että se kannattaa ainakin katsoa ennen kuin sen tuomitsee, ja ajatella sitten ihan itse, että onko siinä perää vai ei.

Lehmä saa proteiinit syömällä pelkästään kasviksia. Miksi ihmisen pitäisi syödä kuollutta lihaskudosta saadakseen sen proteiinin, kun paljon helpommin voisi syödä suoraan niitä kasviksiakin? 

No koska se maistuu niin pirun hyvältä.  Maistuuhan se. Kunnon medium -kypsyinen file. Kaverina ehkä kermaperunoita ja vähän aurajuustoa. Niin hyvää, mutta kroppa tekee kuolemaa sisältäpäin. 

Se tekee ihan hulluna duunia sulattaakseen sen lihan, joka on ihan uskomattoman hidasta puuhaa, ja se ehtii ruveta mätänemään siellä sun vatsahapoissa. Ihmiskropan vatsahapot ovat niin mietoja, että sen sulattaminen kestää. Kauan. Petoeläinten vatsahapot taas ovat paljon emäksisempiä, joten prosessi on tällöin kropalle huomattavasti helpompaa. Jos olet joskus miettinyt miksi sun vatsa tulee kipeäksi kun olet syönyt puolen kilon grillipihvin, tässä syy. Vatsahapot ei vaan ehdi tehdä sitä työtä, vaikka ne yrittää ihan täysillä, ja se kudos ehtii omalla tavallaan mädäntyä sun sisälle. Houkuttavaa eikö?

Nä faktat pisti mut miettimään mun ruokailutottumuksia ihan uudelta kantilta. Me syödään todella paljon lihaa. Punaista, valkoista ja kalaakin. Ykskään niistä ei oo toistaan parempia vaihtoehtoja. Mua jopa hävettää se, että mä syötän mun lapsille ylpeänä luomulihaa, samalla kun mä tiedän ettei se oikeasti edes sovi sille pienelle kropalle. Olkoon se kuinka luomua tahansa.

Mä yritän kerätä itselleni itsekuria, ja kokeilla kasvispainoitteista elämää edes muutaman viikon. Kotona ja töissä.  En kehtaa heti soittaa päiväkotiin, että nyt tää ituhippimutsi haluaakin kokeilla tätä. Ei. Kokeillaan eka riisua kotoa pois ne kaikki prosessoidut kamat, ja vaihtaa ne vasikoiden juomat kasvisversioihin. Jos tä ottaa tuulta alleen, ehkä sitten?

Ja kyllä, poikien isä vastasi, että kaikki käy jos sä teet safkat. Challenge accepted. 

(Meidän koko jengi syö ne perusvitamiinit purkista, enkä usko aloittavamme vegaanisella ainakaan heti. Ihan vaikka työpaikkaruokailujakin ajatellen.)

Minkälaisia ajatuksia tämä  herätti sinussa, jos jaksoit lukea loppuun saakka?  Kyseenalaista, rohkaise tai anna hyvä vinkki? Olisitko kenties valmis lähtemään messiin?

Ida