Kaksplus.fi

25.7.2017

Pitääkö jokaisen ravintolan olla lapsiystävällinen?

Voihan Turku, turun ravintolamaailma ja suivaantuneet äidit.

En ole todellakaan lukenut kaikkia julkaisuja aiheesta, ihan vain pintaraapaisun. Haluaisin silti osallistua keskusteluun ihan omalla mielipiteelläni näin kahden pienen lapsen äitinä, ja kaksitoistavuotta turun ravintoloissa työskennelleenä.



Tiesitkö sinä, että turkuun avautui nyt kevään/kesän aikana viisitoista (15) uutta ravintolaa? 
Oletko sinä sitä mieltä, että niistä jokaisen pitäisi olla kohdistettu lapsiperheille ja lapsille? 
Minä en.
Minusta on rentouttavaa, erilaista ja jopa kaikkia osapuolia jollain tasolla palvelevaa sellainen ajatus, että tästäkin kylästä löytyy ravintola, joka tarjoilee ruokaa lähinnä iltaisin ja alkuöinä.
Mun mielestä sellaiseen ravintolaan ei vain tarvitse viedä lapsia. Saa toki viedä jos kokee sen tarpeelliseksi, muttei se mulla ainakaan ekana mieleen tulisi. Vai sopiiko imeväisikäiset vauvat taikka taaperot sun mielestä ravintolaan, jossa musiikki soi kovaa, pöytiä on muutama, ja pääsääntöisesti asiakkaat ostavat alkoholia, ja ottavat sen burgerin siihen kylkeen eikä toisinpäin?

Itse haluan ajatella tarjoilijan tarkoittaneen pelkkää hyvää. Paikka on pieni ja meluisa. Eikö se voisi olla kohteliasta eikä samantien suoraa vittuilua jos joku tulisi sulle sanomaan että hei, me ollaan ajateltu että asiakkaat sais imettää siihen tarkoitetussa paikassa. Siellä on rauhallista eikä tarvitse ainakaan peitellä sitä vauvaa millään harsolla ja koittaa toivoa että se saa sen hyvän imuotteen ilman apua. (Tai sitä mä ainakin aina toivoin.)
Eikö sille vauvallekin olis kivempi syödä rauhallisessa paikassa äidin sylissä samalla saaden katsekontaktin äitiin ilman hälinää ja muiden tuijotusta? Tarjouksestahan voi aikuinen ihminen myös kohteliaasti kieltäytyä, jos se imetys on ihan ok itselleen ja vauvalle siinä tilanteessa. Siinä kohtaa sen pitäisi olla ihan ok myös muille.
Muistaen, että kyseessä todellakin on pieni ja ahdas gastrobubi. Ei suuren suuri ravintola syöttötuolivalikoimineen.
Toki, paikkana on vessa. Ei ehkä houkuttelevin vaihtoehto, mutta entä sitten? Jos siellä olisi tilaa, olisi siellä ehkä oma "koppinsa" myös sillekin. Mutta niinkuin jo mainitsin, tila on pieni. Vessa on siisti, ja siellä on nojatuoli. Ketään ei siis ohjata kusilaarin viereen pytylle syömään.
"Haluastko sinä syödä ruokasi kylmänä yksin kun muu seurue on jo ruokaillut sillä aikaa, kun sinä ja lapsesi istuitte vessassa?" Ehkä en, mutta jos minulla on imeväinen vauva mukana ravintolassa, minä menen hänen ehdoilla, enkä omien halujeni. Joten kyllä, kyllä minä sitten söisin ruokani vaikka kylmänä sillä aikaa kun muut syövät jälkkäreitä.

Eniten mua harmittaa äitien yhteishyökkäys yrittäjiä kohtaan. Yhtäkkiä mamat jopa Lapista arvioi ravintolan yhden tähden kuppilaksi ihan vain koska lukivat Äitylit- ryhmästä miten pöyristyttävän paskaa palvelua tuore äiti siellä sai. Ei näin. 
Ketään ei pakoteta imettämään vessaan, en ainakaan usko. (Korjatkaa jos olen väärässä.) Mutta mun mielestä olisi myös  ravintoloitsijalta kovin hullunkurista olla kertomatta, että sellainenkin tila on olemassa, jos sellaisen kerta on mennyt sinne ajatuksella tekemään. Palvelua hei sekin? Kaikki eivät kuitenkaan pysty imettämään (tai imemään) ilman sitä omaa imetysrauhaa.

Lisätään nyt vielä tämä, että minua ei henkilökohtaisesti tissit hetkauta, eikä mun työkavereitakaan. Itseasiassa niiden miespuolisten päivät vain paranevat, jos nekin joskus rintoja pääsevät ihan livenä näkemään.
Mutten mä itse kyllä näkis itseäni imettämässä gastrobubissa humalaisten silmien alla iltamyöhään. Et ehkä tässäkin keississä vois olla toinenkin puoli, kuin se imettävien äitien hylkiminen. Ehkä? Vai mitä mieltä sä olet?

Ida


24.7.2017

Lasten kanssa festareille?



Turku ja turun jokiranta. Ihan parasta kesällä! Aina on kaunista, ja koko ajan tapahtuu jotain. Viime viikonloppuna  nähtiin mitä huikeampia purjelaivoja Tall Ships Racessa, ja tulevana viikonloppuna toivutaan siitä ihmismassasta hyvän ruuan ja viinin äärellä jälleen jokirannassa, sillä Turku Food and Wine festivaalit tekevät debyyttinsä Turun festarikesään 27.-29.7.2017! 


Itsehän rakastan ruokaa, syömistä, yhdessäoloa, eettisiä arvoja ja tottakai herkullista viiniä sekä pienpanimo-oluita. Kukapa ei? 
Sitä on Turku Food and Wine. Jokirannan läntisessä päädyssä sijaitsee merimuseo Forum Marinum, ja sen sisällä ravintola Göran. Siellä järjestettävä Turku Food and Wine kerää yhteen Turun herkullisimpia ravintoloita, jotka tarjoilevat festareilla pieniä  ruoka-annoksia niin vegaaneille kuin lihansyöjillekin unohtamatta hurmaavia juomia samalla hyvästä musiikista nauttien.


Jenna Kunnas.

Jenna Kunnas.


Festareille pääsee sisälle lipulla, jonka hinta aikuiselta on 15e/päivä. Lippuja voit ostaa täältä.

Mutta kirsikkana kaikille lapsellisille herkkusuille festareiden starttipäivänä järjestäjät haluavat alleviivata sitä faktaa, että myös lapsilla on oikeus herkutella ruualla ja juoda vaikka moctail auringon alla ihan  siinä missä aikuisillakin. He haluavat näin ollen toivottaa äidit, isät, isoäidit ja -isät tervetulleiksi festareille ilmaiseksi torstaina 27.7. klo11-15 välisenä aikana. 

(Toki tuolloin olisi suotavaa  olla se oma alle 12vuotias mukana.) Aika virkistävä ajatus mun mielestä huomioida niitä tulevaisuuden kuluttajia totaalisen k18 kiellon sijaan. 


Samuli.

Samuli


Kuvissa olevat juomat ovat molemmat Moctaileja! Olisitko uskonut?

-3cl Modo verigreippisiirappia
-2cl Modo Sitruunamehua
-Verigreippiä
-Verigreipin kuoren öljyä
-Alkoholitonta menasiideriä
Täytä lasi jäillä ja mittaa joukkoon siirappi ja sitruunamehu. Lisää muutama lohko verigreippiä ja täytä lasi siiderillä. Sekoita. Koristele verigreipin kuorella ja aromatisoi öljyllä.

-2cl Modo Inkiväärisiirappia
-2cl Modo Sitruunamehua
-Tuoretta Oreganoa 
-Alkoholitonta omenakuohujuoma 
Täytä lasi jäillä, mittaa joukkoon siirappi, oregano ja sitruuna. Täytä lasi omenakuohujuomalla ja sekoita. Koristele Oreganolla.

Aika helppoa, eikö? 

Jenna kunnas.

Jenna Kunnas.


Tottakai alueella myydään myös viiniä ja oluita niiden alkoholittomien  vierellä, joten ehkä en omiani sinne ihan illasta veisi, mutta just tuollainen koko perheen aamupäivä kuullostaa ihan todella hyvältä.

Turku Food and Wine järjestää festareiden aikana myös lukuisia tasting- tilaisuuksia, joihin myydään erikseen lippuja. Niihin voit osallistua myös pelkästään ostamatta lippua itse alueelle. Aika makeeta omaa aikaa aikuisille käydä maistelemassa shamppanjoita, pienpanimoluita, naturalviinejä, pet nat- viinejä,  Helsinki Distilling companyn tisleitä tai vaikka punaviiniä suoraan tynnyristä? En ehkä osaisi ees valita. Mutta ainakin  ajatuksissa mulla on viedä lapset torstaina päivällä ihmettelemään ja herkuttelemaan, ja palata alueelle illalla miehen kanssa, kun Mummi katsoo hulivili kaksikon perään. 

Nähdäänkö festareilla? Osallistu pika-kilpailuun tästä instagramlinkistä, jossa arvotaan kaksi kahden hengen lippupakettia valitsemalleen päivälle.


Yhteistyössä Turku food and Wine festival.
Ida

11.7.2017

Liti-muijan pikkuisenparempipasta!



Oli sateinen päiväkotiaamu, ja multa tilattiin illaksi chorizopastaa. No äiti tekee mitä pojat pyytää, ja kurvas Lidlin kautta töihin.
Tää ei ole kevyt, eikä mauton. Mutta alle kympillä tällä saa todella tyytyväiseksi suuremmankin perheen!

Hinta: 9,11€ (plus extrana yrtit ja juusto.)
Aika: 15min
Taso: Helppo 

 

Kaikki tarvitsemasi saat kätevästi kotiäidin tavaratalosta, Lidlistä:

-1pss Combino Tagliatelle pastaa (1,09e)
-300g Dulano Chorizo paprikasalamia (3,49e)
-1 prk Kania Ajvar paprikakastiketta (1,49e)
^tätä on tulisena ja mietona. Itse käytin tottakai tulista.
-2prk pohjolan meijerin laktoositonta kuohukermaa (2 x 0,74e)
-1 pkt grillimaisteri pekonia (kolmen pkt 2,89e) (0,96e)
-1 punasipuli (n. o,20e)
-1 yksikyntinen valkosipuli (n. 0,40e)
-Mustapippuria
-Suolaa

*Extrana omalta pihalta lehtipersiljaa ja Litin Grana padano -juustoa. (3,59e)


Laita vesi kiehumaan kattilaan, ja heitä joukkoon reippaasti merisuolaa ja tagliatellepastat. Kiehauta vajaa 10 minuuttia.



Pilko sipulit, pekoni ja chorizo.
Laita kattila kuumenemaan ja heitä kyytiin pekoni, chorizo ja sitten sipulit. Et tarvitse rasvaa, sillä pekoni ja chorizo pitävät kyllä siitä huolen. 
Anna ruskistua hyvin ja lisää joukkoon ihana Ajvar- kastike
*Ajvar sisältää paprikaa 76% ja munakoisoa 9% loput suolaa, tomaattipyrettä ja chiliä. Ihan huikeen hyvä, helppo ja nopea, sillä se ei hauduttamista kaipaa. Ajvar on kotoisin Balkanin alueelta. 
Ajvar-kastikkeen tulisuus on mieto. Se tulee jännällä tavalla hieman perässä, ja jää suun taa. Sanoisin että ennemmin mausteinen, kuin tulinen, joten sopii hemmetin hyvin myös pieniin suihin.
Päälle vielä kevyet kaksi purkkia kuohukermaa ja kiehautus. 


Valuta pasta, ja kaada kastike sen päälle. Sekoita ja lisää halutessasi lehtipersiljaa ja Grana padano (tai parmesan) juustoa. 
Aikaa sulla meni noin vartti, ja edessäsi on huikean hyvä, ja huokea herkkupasta.







Ida

8.7.2017

Samalla viikolla Linnanmäelle lasten kanssa ja ilman! Kumpi reissu oli parempi?



Me ollaan naisten kanssa aloitettu tälläinen toivottavasti jokavuotinen aikuistenjuttu, ja tänävuonna oltiinkin "jo" toista kertaa, nimittäin ilman lapsia ihan koko päivä lintsillä!




Viikko tämän jälkeen me vietiin sinne myös ipanat! Ekaa kertaa!




Suosittelen kaikille pienten ja miksei isompienkin lasten vanhemmille. Tai oikeastaan ihan kaikille aikuisille, oli sitten niitä lapsia tai ei. Meillä oli ihan uskomattoman hauskaa. Niin paljon naurua, jännitystä, herkkuja ja hyvää seuraa. Aamusta iltaan, koko päivä rehellistä irtiottoa ystävien kanssa, ilman stressiä että joku juoksee karkuun, tippuu, oksentaa, suuttuu, katoaa, lyö tai pissaa alleen.

Me lähdettiin Turusta kohti Helsinkiä aamupäivästä, ja etsittiin parkkipaikka mahdollisimman läheltä itse kohdetta. Ajateltiin parkkimaksujen olevan huikeita, mutta sunnuntai pääsikin yllättämään onnelliset matkustajat maksuttomilla pysäköintipaikoillaan.




Mut vinkkinä! Voit ajaa auton myös messukeskuksen pysäköintitaloon. Se maksaa 12e/auto ja ajella ilmaisella linja-autolla, (joka ajaa nonstoppina) suoraan Linnanmäen pääoville.
Tämä vaihtoehto me valittiin kun oltiin lasten kanssa lintsillä. Enemmän tilaa säätää rattaiden kanssa, ja hei bussiauto! Parasta sitten törmäilyautojen.

Ekana me mentiin syömään (ja oluille.) Me valittiin se Diner siitä heti alusta, ja näin tarjoilijana mun on ihan pakko antaa miinusta kyllä siitä valinnasta. Palvelu oli huonoa, tai oikeastaan se ei ollut huonoa, sillä sitä ei oikeastaan ollut. Mulle ois riittänyt ihan tervehtiminen niin olisin ollut tyytyväinen. Ruoka oli ihan ok, mutta se ois varmasti ollut parempaa ellei se fiilis ois menny jo niistä nyrpeistä kasvoista. 



Kun me mentiin lasten kanssa, skipattiin me se ravintolamaailma heti, ja marssittiin toiseen päähän siihen Funky- kitcheniin. Sitä en voi kuin kehua! Palvelu oli todella ystävällistä, iloista sekä nopeaa. Lapset otettiin upeasti huomioon, ja meitä jopa kiitettiin käynnistä ja huudettiin heipat perään. -Ei kovin tuttua kun on liikkeellä neljän 1-4vuotiaan kera.



Rannekkeet käteen ja menoksi! Me mentiin kaikki hurjat ja hauskat laitteet, ihan pienillä jonotuksilla. Juteltiin ja juotiin kahvia. Naurettiin ja syötiin jätskiä. Oli ihana olla hetken aikaa ystävä, eikä äiti.
Aika kului kuin siivillä, kun oli niin hauskaa. 
Mä aina välillä mietin sitä miten mä olen huono ystävä. En mä ehdi. Mä teen kuukaudessa sen 115h töitä, niin "valitettavasti" mä haluan viettää mun vapaa-ajan mun lasten kanssa. Siihen ei kovin paljon jää sitä ystävä aikaa, jos meinaa pitää samalla kotia kunnossa ja joskus käydä kaupassakin, ja lenkittää koiraa.
Pitäisi ehdottomasti muutaman kuukauden välein nähdä edes joitain, ja tehdä jotain hullua!





Lasten kanssa me sovittiin pelisäännöt: Pidetään kiva päivä, ei tapella ja totellaan aikuisia. Kaikkien kanssa leikitään, eikä urpoilla. (-Ihan koko ajan kaikki eivät pitäneet kiinni säännöistä.)
Lintsillä on ihan uskomattoman paljon ilmaisia laitteita pienille. Meidän isommat olivat just sen 100cm, ja pääsivät just ja just ilman aikuista lasten laitteisiin. Pienimmätkin pääsivät meidän kanssa muutamiin. Se lapsen riemu. Ehkä parasta. Näin äitinä tihrustin melkein itkua mun nuoremman nauraessa kuin viimeistä päivää. Ihan huikeeta! Erityiskiitos pienten lasten laitteiden työntekijöille, ihania nuoria!



Me pelattiin naisten kanssa Lintsi-kisaa! Eli pelattiin toisiamme vastaan niissä perinteisissä peleissä joissa heitetään palloa, ammutaan tms. Se oli hauska! Voitin jopa pienen minionin, mutta annoin sen ystävälleni, sillä kotona siitä olisi tullut kahden kanssa taisto että kumman se on. 




Isommat lapset pääsivät hattarakouluun! Mikä ihana! He istuivat vaaleanpunaisille pulpeteille, ja "hattara-opettaja" kysyi heidän nimiään ja ikiä, ja että ovatkohan he ikinä aikaisemmin maistaneet saatika tehneet hattaraa? Sitten puettiin valkoiset takit ja suojalasit päälle, ja ruvettiin hommiin. 
Tottakai hetken kuluttua salissa ei tuoksunut enää vain  se sokerihattara, vaan jäätävä pska. Nuorimmainen otti siinä näppärästi myös huomiota itselleen. Ei tuntunut haittaavan menoa, vaan hattarakoululaiset vetivät ihan täysillä loppuun saakka.





Muutamiin laitteisiin tarvittiin laitelippu/ranneke, ja meillä olikin niitä nippu. Käytettiin ne kimppaan, ja vietettiin Lintsillä ihan koko päivä. Taktikoitiin ja napattiin illalla hodarit (törkeen hyviä ne gourmet-hodarit!) nassuun, ja lähdettiin ajelemaan kotiinpäin vasta klo21. Kaikki pienet nukahtivat autoon, ja me siirreettiin ne kaikki nukkuvina omiin sänkyihinsä, (kukaan ei herännyt!) ja mentiin vielä ulkosaunaan rentoutumaan äitien kesken puimaan päivän-, sekä perheen ja ystävien hienoutta.






Naisten kanssa me ei edes käyty "lasten alueilla" ihan tietoisesti. Miks me oltais käyty? Me nautittiin huolettomuudesta ja oltiin ihan rauhassa koko päivä. Lähdettiin ajelemaan kotiinpäin melko myöhään, ja juoruttiin koko automatka niin paljon, että yhtäkkiä oltiinkin jo kotona.





Kumpi oli parempi reissu? En pysty valitsemaan. Molemmat olivat niin hyviä. Aikuisten seura tuli todella tarpeeseen, mutta myös se lasten pyytteetön ilo ja riemu sai mut muistamaan minkä vuoksi me niitä töitä niin paljon tehdään.

Jos sä lähtisit nyt Linnanmäelle, kumman reissun sä tekisit mieluummin?
Sen mä sanon, että oli hyvä mennä ensin ilman lapsia. Tuli kartoitettua se alue tosi hyvin, ja käytyä kaikki ne laitteet läpi joihin itse haluaa, sillä sitten kun ne lapset on messissä, mennään just eikä melkein niiden lasten ehdoin.
 
Ja sen mä vielä lisään, että arvostakaa niitä ystäviä. Ne ei katoa ajan myötä, mutta se ystävyys saattaa muuttaa vähän muotoaan. Ennen juotiin lämmintä kaljaa vanhassa leikkipuistossa, ja nyt nautitaan hiljaisesta puusaunasta ja kylmästä valkkarista kun lapset nukkuu. Ihana elämä.
Kiitos kaunis ystävät että ootte just mun elämässä.

Lippupaketit saatu yhteistyön merkeissä Lintsiltä.

Ida

1.7.2017

(Helppo) risteily lasten kanssa?

Mä kirjoitin tuossa taannoin miten meidän poikien veljesrakkaus  oikein kukoistaa..
Juhannuksen jälkeen mulla oli vähän lomaa, ja päätin viedä pojat lastenfestarit -risteilylle. Sillä olihan siellä Hevisaurus!
Mutta miten tehdä se ilman isiä, jos meinaan säilyttää omat hermot, hiukset ja molemmat lapset?



Lähde isomman lapsen kanssa matkaan illalla turusta, vietä ihanaa laatuaikaa kimpassa leikkien ja hullutellen. Nuku laivalla hyvin muru kainalossa  niin pitkään, että missaat aamiaistarjoilut.
Tässä kohtaa tunnustan, että matkaan lähti myös mun 14vuotias pikkuveli.







Kömmi päiväunille hyttiin, ja tekstaa mummille hytin numero. "MIKÄ YLLÄTYS! Vili ja mummi tuli! Äiti! Vili ja mummi tuli laivalle!"
Pienen pojan hämmennys ja ilo muuttui melko pian ihmetykseksi, että miten ne sinne laivaan pääsivät? Yritin kovasti selittää piknik-risteilyn pointtia pienelle, että hyppäät laivaan aamulla, vaihdat laivaa ahvenanmaalla ja palaat toisella laivalla samana päivänä takaisin kotiin.
"Uiko ne tänne? Oho" oli vastaus, joten jätin selittelyt siihen.

Pojat jaksoivat leikkiä yhdessä noin puolituntia, kunnes väsymys ja nälkä nostivat päätään ja toinen jäi mun kanssa hyttiin, ja toinen meni mummin kanssa kävelylle rattailla. Annettiin poikien nukkua hetken, ja treffattiin keikkapaikalla. Katsottiin yhdessä hevisauruksen keikka, ja lähdettiin yhdessä syömään. Sen jälkeen ehdittiin vielä leikkiä kimpassa, ja käydä karkkiostoksilla ennen paluuta satamaan.
Tiesitkö, että siljalla on kokoustiloista kesällä tehty lasten leikkitila? 










Todellakin suosittelen, jos vaan tälläinen vekslaus ois teillekin mahdollista. Turusta tiistai iltaisin lähtevillä laivoilla on meinaan koko kesän lastenfestarit! Laivalla esiintyy Ti-Ti nalle, Hevisaurus ja muumit. Tsekkaa aikataulut täältä. 
Itse koin tämän huomattavasti stressivapaampana mitä molempien kanssa koko risteilyn tehneenä koin. Itseni tuntien, olisin kuitenkin potenut huonoa omaatuntoa jos olisin mennyt vain toisen kanssa, joten tämä oli Mummin keksimä huikea kompromissi. Kiitos jälleen, Mummi. 

Ida

Veljesrakkaus.

Rakastan rakastan. Mun kaikki pelot ja ylpeyden aiheet, nuo maailman upeimmat pienet pojat. Ne on  niin mahdottoman mystisiä olentoja, etten mä ihan aina (ikinä) pysy mukana siinä mitä niiden päässä oikein liikkuu. Jos joku sanoo et äitiys on vaikeeta, on hän oikeassa. Se on ihan stnan vaikeeta, sillä siinä on niin monta jujua ja jippoa, kera miljoonien yllätysten.

Veli ja sen veli.


Meidän poikien bravuuri on ehdottomasti käyttäytyminen. Käyttäytyminen toisiaan ja muita, ihan kaikkia kohtaan. Miten se voi muuttua niin nopeasti? Meidän molemmat ovat kuin Herran enkeleitä. Kiitokset ja anteeksipyynnöt tulevat ihan sujahdellen käsipäivää sanoen, lupa pyydetään ihan kaikkeen, ja ikinä ei sanota rumasti. PAITSI jos se rakas veli on siinä vieressä. Eli ihan vain suunnilleen 90% koko ajasta.

Miksi lapsi muuttuu kuin salama kirkkaalta taivaalta kun se oma sisarus astuu huoneeseen? Onko se kateus? Jos niin mistä? Meillä tasavertaisuus on ehdottoman tärkeää ihan kaikkien kesken.
Onko se rakkaus? Sille tutulle ja turvalliselle onkin niin helppoa (ja turvallista) purkaa sitä mieltä? 
"Se on sun veli, nyt ja aina vaikka mitä tekis."

Ennen pikkuveljeä ne oltiin me vanhemmat, mutta veljen synnyttyä, tai ei, veljen kasvettua taaperoksi on hän saanut sen koko komeuden, ja tietenkin vastavuoroisesti pieni antaa takaisin isommalle, ottaahan hän mallia tietenkin veljestään, missä tahansa.

Mä olen myös huomannut, että jos poikien kanssa on yksi aikuinen, menee kaikki paljon helpommin ja pienimmillä taisteluilla. Jos me lähdetään jonnekin kaikki neljä, on se yleensä ihan jäätävää tasapainoilua, välipalojen syöntiä ja merkkien lukemista, että säästytään sodilta. Mistä sekin johtuu? Siinä on useampi tuttu ja turvallinen, luotettava aikuinen, joten lapsi uskaltaa käyttäytyä kuin idiootti? Hiffaako ne sen, että jos ollaan kolmestaan liikenteessä, on oikeasti toteltava ja kuunneltava ihan ykkösellä? Koska yksi aikuinen ei välttämättä ehdi pelastaa pinteestä molempia heti?

Pojat ovat vielä pieniä, joten uskon ja toivon tämän kuuluvan vain tähän kehitysvaiheeseen, ja nielen kiukun kiltisti kymmeneen laskien, mutta kyllä se välillä syö naista, (ja miestä) kun sä oot suunnitellut koko perheelle upeen päivän, ja se alkaa sillä et kolmevuotias vetää kaksvuotiasta turpaan. Jo autossa kotipihalla.

Meillä on syksyllä päiväkotikuvioihin tulossa suuria muutoksia, sillä pojat vaihtavat ryhmää. Heidät laitetaan syyskuusta lähtien samaan ryhmään. Mua jännittää tuo kuvio ihan todella paljon, mutta toisaalta mä jo odotankin sitä aikalailla. Vili on ollut tähän saakka alle kolmevuotiaiden vuorohoitoryhmässä ja Luka taas yli kolmevuotiaiden vastaavassa jengissä. Nyt pojat menevät päiväryhmään, jossa Vili tulee olemaan pieni muihin verrattuna, mutta onhan hänellä se oma veli sitten siellä tukena ja turvana. Eniten tässä mietityttää se, miten tämä vaikuttaa meidän kotielämään. Vähentyykö taistelut, vai koveneeko taso?

Kuullostaako tutulta? Tappeleeko teidän sisarukset keskenään? Mitkä ois sun vinkit tai  tarinat aiheesta?

Vili 2v. ja Luka 3.5v.

Ida