Kaksplus.fi

22.2.2017

Aikuisten ystäväkirja.

Meillä on Kaksplussalla aika huikee remmi eukkoja kirjoittamassa jos jonkinmoista blogia. Toki kaikilla on ainakin se yksi yhteneväisyys, nimittäin vanhemmuus. Oona heitti haasteen muille, jakamalla aikuisten ystäväkirja -postauksen.
Nyt vihdoin ajattelin sen itsekin näpytellä. Hauska ajatus, ja teille lukijoillekin muutama ehkä jopa yllättävä  fakta minusta. 

Nimeni on Ida Wilhelmina

Jotkut tosin kutsuvat minua 
Litra-Leppänen on aika kova.


Olen syntynyt vuonna
1988, eli olen siis mielestäni Aina 22.


Lapsuuskotini langallinen numero: 
En muista, mutta muistan äitini silloisen työpaikan puhelinnumeron! 02-3373888. Tuli muutaman kerran soitettua. "Saanko ottaa jäätelöä?"


Pienenä olin varma, että minusta tulee isona:
Maalari. Halusin vain maalata.


Mutta isona minusta tulikin:
Ravintola-alan sekatyöläinen.



Täydellinen puoliso olisi minusta: Nuorempana haaveilin ruskeista silmistä ja rokkarinrentusta. Sain sen rokkarin sinisillä silmillä. Nykyään arvostan enemmän läsnäolevaa isää, rehellistä rakkautta ja uskomatonta (välillä stnan raivostuttavaa) huumorintajua, sekä mun mielestä oikeita elämänarvoja.

its a selfie!


 


Jos saisin lisää tunteja vuorokauteen: Tekisin enemmän itse ihan alusta alkaen. Veisin lapsia enemmän aktiviteetteihin ja silittäisin lakanoita.
Harrastan nyt: Erilaisten (fantasia)kakkujen näpertämistä.


Parin lasillisen jälkeen perjantai-iltana kuuntelen Spotifystä:
Jotain kasarirokkia! Eikai, ei aina. Ekana varmaan laittaisin Goo Goo Dollsin Iriksen. Se oli meidän hääbiisi, eikä sen parempaa vaan ole.

Noloin teeveeohjelma josta pidän: Salkkarit. Tietenkin. vaikkei siinä nyt mitään noloa olekaan.

 Bravuurini keittiössä (viinin lipittämistä ei lasketa): Varmaankin kana-korma. Tai itsetehty leipä? Tai ehkä ne kakut!


Melkein hävettää kertoa, mutta itken aina kun: Luen/näen/kuulen jotain surullista joka liittyy lapsiin. Olkoon se sitten faktaa tai fiktiota.


Lapsuuteni lempilelu:
Paha mennä veikkaamaan. Ehkä nuket, barbit tai ponit?


Lempilelu nykyään:
Sokerikuorrutteet.


Salainen paheeni:
Juustot. Olisin varmasti paljon pienempi jos juustoja ei ois keksitty. Sillä mitä rasvaisempi, sitä parempi.


Eikun se ihan oikea salainen paheeni:
Ei mulla mitään salaisia ole. Ihan avoimia vaan. Punaviini nyt on takuuvarma tie mun sydämeen. Mut en mä mikään alkkis ole!

Viisaus, jonka olen tähän mennessä olen oppinut:
"Ei ole multa pois jos muilla on enemmän."

Kiitos Oona. Tää oli hauska kevennys. Tehkää tekin! Erityisesti haluaisin että Tehtävänimikkeenä Laura tekis tän.

Ida

3 kommenttia:

Sofiakii kirjoitti...

<3

heidisusanna kirjoitti...

Hyvin pukee sua noi Noshit. Ihana setti!

Ida // Mutsi ja Murupullat kirjoitti...

Kiitos kaunis. <3