Kaksplus.fi

27. joulukuuta 2016

Pyhien bonuspotti, ken saa sen seuraavaksi?

Mehän oltiin tuossa marraskuun alussa siinä jäätävässä virustaudissa koko jengi, samaan aikaan. Se oli melko heviä, kun kaikkien lämmöt huiteli siellä neljässäkympissä, kaikki paikat sattuivat ja mikään ei ollut hyvin. Kaikilla ihan yhtälailla. Samaan aikaan.
Muistan ihan elävästi miten manasin Jussille, että  miksei edes joku voisi olla terveenä, (Varmaan häntä lähinnä tarkoittaen.)  niin olisi niin paljon helpompi hoitaa koko rumbaa? (Maata sängyssä ja potea? Ehei, vaan pitää lapsia sylissä ja hoitaa niitä.) Mutta eei. Kun sairastetaan sitten toista viikkoa koko jengin voimin, ihanaa yhteistä aikaa. <--NOT!



No mutta, nyt saatiin sitten kokea tää kuuluisa sananlasku, "ole varovainen mitä toivot." 
Kun me selätettiin ne virustaudit, otettiin koko jengille influenssarokotteet, lähinnä viimevuotisen adenoviruksen, ja sen jälkitautien pelossa.
Mutta osaatteko arvata miltä mitkään rokotteet ei ainakaan täällä meilläpäin vielä ole suojanneet? No pikkulasten vatsataudeilta! HYI! 
Aatonaattona herättiin siihen, kun Vili (1v6kk) oli käytännössä vuorannut sänkynsä, ja sen lähiympäristön jäätävällä laatalla. Tässä kohtaa mukamas oli onni mukana, sillä isompi, Luka (3v.) oli halunnut jäädä mummille yöksi. "Ehkä hän säästyi tältä?" Tauti näytti menevän kivasti ohi, ja poika oli iloinen oma itsensä taas Jouluaatton aamuna, ja lähdettiin hakemaan isoveljeä, ja suunnattiin  ystävien kanssa Joulurauhanjulistukseen. Ei siis peruttu mitään menoja, mutta toki ilmoitettiin meille tuleville vieraille mikä meillä oikein oli meininki.
"No se on varmaan vaan jotain mitä on syönyt." oli kaikkien kommentti, ja niinhän mekin sitten jo uskottiin. Kunnes tuli taas nukkumaanmenoaika, ja sama homma. Ei saaaatana.

Vili (puhelinkuva, siksi laatu.)


No, ei se sitten ollut jotain mitä hän oli syönyt. Ei ollut ei. Vaan isoveli aloitti aivan täysin samalla kaavalla, neljäntenä päivänä jos lasketaan ekasta pommista. Mutta jatko olikin aivan erilainen. Pienempi pääsi parilla kerralla, mutta isomman kanssa valvoin läpi yön, ja laskin hänen oksentaneen kevyet 15 kertaa. Ja siihen lisäksi myös vessareissut, se puolikin jäi pienemmältä pois. 
Miten voi olla niin eri oireet, taatusti samasta taudista eri ihmisillä?
Nyt mennään Lukan toista, kohta kolmatta oksupoksupäivää. Ja nyt kuulkaas eletään siellä lapsiperheen jännän äärellä, melkein kuin lottovoittoa jännätessä täällä Jussin kanssa pohditaan, kumpi saa potin? Vai saako kumpikaan? Oivoi miten jännittävää, melkein voisi sanoa, etten malta nukkua, kun niin jännittää, mutta oikeasti valvon just nyt taaperon unta kodinhoitohuoneen kurjalla levitettävällä sohvalla. 


Luka (puhelinkuva, siksi laatu.)


Loppuyhteenvetona. Ei ole mitään väliä, sairastaako kaikki samaan aikaan, vai näppärästi peräkanaa. Ihan yhtä perseestä se on molemmin tavoin. Tässä ehkä  bonuksena on se, että jaksaa itse pitää sitä kipeää lasta koko ajan sylissä, vaikka vaarana onkin saada lastillinen sitä itseään naamalle. (Näin kävi vain kerran! Voitto sekin?) Ja oikeastaan tässä taudissa on myös ihan parasta se, ettet koskaan tiedä kuka on seuraava, vai onko? Vaarallisia tilanteita saa kivasti itse aikaiseksi antamalla lapsen maistaa vaikka jugurttia. Ai että miten se näyttää hyvältä keittiön seinässä. Tähän vinkiksi annan hapankorput ja veden. Niillä pärjää hienosti vuorokauden jos toisenkin, eikä muuten ärsytä masua, toisin kuin kaikki mahdolliset maitotuotteet!
Perus tylsä virustauti on jo niin last season. Suosittelen oksua, tulee pestyä taas kaikki nurkat näppärästi kloritella, on sitten kiva aloittaa Suomi 100-vuotta juhlavuosi, puhtaalla kodilla ja mielellä.

Kiitos, ja anteeksi kielikuvista. 
Ida

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hei , meillä päästiin aika helpoilla lasten kanssa oksutaudeissa - ei ollut hyvää mutta siis tee ilman sokeria muutama ruokalusikallinen kerrallaan .

Vaan lähti oksutauti nopsasti pois . Mutta teessä ei saa olla mitään makeutusaineita ja ihan perus lipton tee.

Laura // Tehtävänimikkeenä Laura. kirjoitti...

Oot ihana!<3 tsemppiä teille!<3 meillä (KOPKOPKOP) ollaan vielä toistaiseksi vältytty mahataudiltä tän kolmen vuoden äitiyden aikana. Mutta eiköhän se sieltä sitten viimeistaan tule kun lapset alottaa hoidon...

Ida // Mutsi ja Murupullat kirjoitti...

Oho! En olekaan ennen kuullut, menee ehdottomasti testiin! :) Kiitos tästä, vinkistä ja kommentistasi.

Ida // Mutsi ja Murupullat kirjoitti...

What? Ihan oikeasti? Aikamoista.
Mut onpahan jotain extrajänn mitä odottaa... ;)

Ida kirjoitti...

Oivoi, kohtalontoverit siellä... Täällä läjähti eka pommi tapsanpäivänä ja nyt odotetaan seuraavaa iskua. Ihanan jännää. Oksutauti lapsiperheissä on ehkä paskinta kuraa ikinä, kirjaimellisesti.
Toivottavasti teillä alkaa jo helpottaa!